N:o 2328 - Lauantai, Tapaninpäivä 2020-12-26
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Vuosikerta 22 - Päätoimittaja Pertti Manninen
Edellinen - Seuraava - Kaikki

Joulukuu 2020. Tapanina ajelulla 1.1.2020 alkaen vanhempaakin aika kauaksi taaksepäin vilkuillen.
Tässä Tarja Halonen, presidentti.


Keskiviikko 2020-01-01
Edellinen - Seuraava
22. vuosikerta!
N:o 2227

Kaikkiin 1999 alkaen

1.1.2020.


Kirkkonummi. Veikkola.31.12.2019 19:25. Kuva Pertti Manninen.


Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhetta odotellessa julkaisemme tuoreen pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdyksen vuodelle 2020 , jossa hän on jättänyt ulkopolitiikan osuuden suosiolla presidentille, vaikka maan hallitus siitä päättääkin "yhteistoiminnnassa".

Arkistosta löytyi malliksi presidentti Tarja Halosen uudenvuoden puhe vuodelle 2001, jonka hän esitti suorassa lähetyksessä toisin kuin hänen edeltäjänsä Martti Ahtisaari, jonka puheet nauhoitettiin varmuuden vuoksi etukäteen.
Pertti Manninen. Keskiviikkona 01.01.2020 09:47.


Pääministeri Sanna Marinin uudenvuoden tervehdys 31.12.2019

Olemme astumassa uudelle vuosikymmenelle. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaista uutta, mutta myös tuttua ja turvallista. Joulun pyhien jälkeen arki koittaa ja koulut, työt ja harrastukset alkavat jälleen. Tuttuja ihmisiä on ympärillä ja kuluneen vuoden kokemukset kulkevat matkassamme vuoteen 2020.

Uuden vuosikymmenen taitteessa on katsottava eteenpäin. Samalla on kuitenkin hyvä pysähtyä ja katsoa hetkeksi myös menneeseen. Tarkastella Suomea, joka on kasvanut sukupolvien mukana maaksi, joka se on tänä päivänä.

Suomen vahvuus on ihmisissä ja osaamisessa. Olemme pärjänneet, koska olemme halunneet ja kyenneet oppimaan uutta. Olemme nousseet vaatimattomista oloista yhdeksi maailman kouluttautuneimmista ja osaavimmista kansakunnista. Se on ollut menestyksemme salaisuus eilen ja on sitä myös huomenna. Siksi myös tänään on uskallettava investoida ihmisiin ja osaamiseen. On oltava rohkeutta luoda uutta. Pelkkä vanhan kunnostaminen ei nopeasti kehittyvässä maailmassa riitä.

Hallitus on tarttunut työhön, jolla Suomea uudistetaan vakaasti, kestävästi ja rohkeasti. Hallituksen ohjelman ja työn tavoitteena on rakentaa Suomesta yhteiskunta, joka on taloudellisesti vastuullinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ympäristöllisesti kestävä. Me uskomme, että yhteiskuntaa voi ja pitää kehittää tasapainoisesti. Kaikki ihmiset ja kaikki alueet on pidettävä mukana.

Taloudellista kestävyyttä tavoittelemme työllisyyden vahvistamisella. Tämä tarkoittaa aktiivista työllisyyspolitiikkaa, mutta myös investoimista koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin sekä elinkeinorakenteemme uudistamista ilmastollisesti kestäväksi.

Paljon on kiinni siitäkin, miten maailmantalous kehittyy. Suomi on väestöllisesti pieni maa Euroopan laidalla ja taloutemme nojaa vahvasti vientiin. Hallitus ei pysty kaikkeen, mutta se voi tehdä osansa. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on yritysten kannalta tärkeä asia. On vältettävä poukkoilevaa politiikkaa ja samalla reagoitava suhdanteisiin. Näin olemme myös tehneet ensi vuoden talousarviossa, joka on hidastuvan kasvun oloissa lievästi elvyttävä.

Sosiaalista kestävyyttä tavoittelemme vahvistamalla perusturvaa ja palveluja. Vuoden 2020 alussa pienimmät eläkkeet nousevat, perusturvan korotukset tulevat voimaan, koulutuksen rahoitus kasvaa kaikilla koulutusasteilla ja peruspalvelujen rahoitus vahvistuu. Yhdenvertainen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkoot pienenevät.

Tammikuussa pienituloiset eläkeläiset saavat enemmän euroja elämiseen. Yli 600 000 suomalaisen eläke paranee. 70 prosentilla suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat. Työttömät ihmiset voivat keskittyä hakemaan uutta työpaikkaa ilman huolta toimeentulon leikkauksesta, kun aktiivimalli poistuu.

Yhteiskunnan vahvuutta ei mitata sen vauraimpien vahvuudella vaan sillä, kuinka sen heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset elämässään pärjäävät. On kysyttävä, onko jokaisella mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään.

Ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa tavoittelemme tekemällä oman osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi. Olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Edessämme on ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ratkaisujen vuosikymmen. Tämä edellyttää päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan. Nojaamme toimemme tutkittuun tietoon ja huomioimme ratkaisuissa niiden sosiaaliset ja alueelliset vaikutukset.

Teemme ilmastotekoja Suomessa, mutta on vähintäänkin yhtä tärkeää vaikuttaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen kansainvälisesti. Ilmasto ei tunne valtioiden rajoja. Jokaisen maan on tehtävä oma osansa. Suomi ja Eurooppa voivat johtaa kehitystä, ja samalla voimme parantaa oman teollisuutemme ja yritystemme kilpailukykyä. Uudelle ilmastoteknologialle on valtava kysyntä ja markkinat. Onko maallamme kykyä olla rohkea edelläkävijä ja vaurastua?

Kulunut vuosi on ollut työn ja tapahtumien täyteinen. Vuoteen 2019 on mahtunut muun muassa eduskunta- ja europarlamenttivaalit sekä Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskausi. Hallituksia on ollut kolme. Toimitusministeristöjä kaksi.

Perheessämme kuten niin monen muunkin suomalaisen kotona on jouluna katsottu presidentti Mauno Koiviston elämästä ja urasta kertovaa Koivisto-sarjaa. Sarja on hyvä muistutus maamme historian ja politiikan värikkäistä vaiheista. Historian kontekstissa myös nykyinen poliittinen kuohunta asettuu oikeisiin mittasuhteisiin.

Koiviston sanat sopivat hyvin alkavan uuden vuosikymmenen kynnykselle:

”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Toivotan hyvää uutta vuotta ja vuosikymmentä kaikille suomalaisille!

Sanna Marin
pääministeri 


Valtioneuvoston viestintäosasto 31.12.2019 4.00 Tiedote
https://valtioneuvosto.fi/...

Joulukuu 2000


"Nyt se ainakin loppuu!" Kuva




Eilen tiistaina 31.12.2019.

HAPPY NEW YEAR!
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
GOTT NYTT ÅR!

Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli
Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.

Kuva Ylen Teema-kanavalta sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47. Pertti Manninen
Isonna!


Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019.

Jarmo Lindberg

Ylipäällikön mitta täyttyi. Lue!

Komentaja antoi VTV:n tarkastajille väärää tietoa. Lue!

Ylipäällikkö kertoo eroamisista. Lue!

Komentaja väittää, että hänen toimiaan ei olisi aikaisemmin tutkittu. Lue!


Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019.

Matti Nykänen

Matti on poissa.
Kuva

Pieni muisto. Lue!

Mäkikotkan hurja elämä Matti-Iltalehdessä. Kuva

Matti Nykänen 1963-2019. Kuva


Vuosisanomat Tammikuu & Helmikuu 2019.

Luontokuvat




le Capitaine Nemo et la ville sous-marine
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Joka torstai.

nettisanomat.com
torstaina 4. tammikuuta 2001, lisäykset päivittäin tarvittaessa.

Oletko tyytyväinen presidentin uudenvuoden puheeseen?

etusivu 04.01.2001 - tasavallan presidentin uudenvuoden puhe vuodenaikojen ja ihmisten kuvittamana
le Capitaine Nemo et la ville sous-marine
viime aikoina.
lahjoita ruokaa!
ilmoita ilmaiseksi!



Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe
1.1.2001

Vuosituhannen vaihtuminen lisäsi keskustelua elämämme arvoista. Moni tuttuna ja turvallisena pidetty asia on muuttunut. Se on koskenut myös meitä suomalaisia. Olemme selvinneet lamasta kansakuntana, mutta sen vaikutukset tuntuvat vielä monen ihmisen arkipäivässä.

Jokaiseen kotiin jaettiin juuri päättyneen vuoden aikana uusi perustuslaki ja katekismus. Näissä molemmissa on meille kaikille tärkeä viesti. Meillä on vastuu lähimmäisistämme.

Tästä on hyvä muistuttaa nyt, kun ihmisellä on aikaisempaa enemmän oikeus ja velvollisuuskin päättää omista asioistaan.

Uutta perustuslakia valmisteltaessa suurin mielenkiinto kohdistui tasavallan presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston välisiin toimivaltasuhteisiin. Uuden perustuslain voimaantulo ja presidentin virkaanastuminen samanaikaisesti ovat sitten jatkaneet tätä kiinnostusta.

Mielestäni nyt on aika kohdistaa huomiota myös kansalaisten perusoikeuksien parempaan toteutumiseen. Uusi perustuslaki kannustaa meitä kansanvallan, ihmisten tasa-arvon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Vapauksien ja vastuun on oltava tasapainossa. Tasa-arvo ja vapaus yhdessä luovat edellytykset oikeudenmukaisuudelle. Ilman tasa-arvoa vapaudesta voi tulla vahvemman oikeutta.

Globalisaatioon ja markkinatalouteen kuuluva kilpailu on tärkeää, mutta se synnyttää helposti eriarvoisuutta. Tähän eriarvoisuuteen meidän on puututtava poliittisella tahdolla.

Demokratian perusta on ihmisten tasavertaisuus. Enemmistö voi tehdä kaikkia sitovia päätöksiä. Enemmistön velvollisuutena on huolehtia vähemmistönkin oikeuksien kunnioittamisesta.

Maailma on aikaisempaa avoimempi ja me olemme entistä riippuvaisempia toinen toisistamme. Muuttoliike Suomesta ja Suomeen jatkuu. Yhteiskuntamme muuttuu ja kulttuurillinen monimuotoisuus lisääntyy.

Mekin muutumme. Samalla opimme kuitenkin arvostamaan omaa kulttuurillista ainutlaatuisuuttamme. Jokaisella on oikeus olla ylpeä kulttuuristaan, mutta suoda se myös toiselle.

Sen sijaan olen erittäin huolestunut kuluneen vuoden aikana tulleista viesteistä, jotka kertovat kasvaneesta suvaitsemattomuudesta ja taipumuksesta ratkaista väkivallalla esiintyneitä ongelmia.

Suuret otsikot ovat vain jäävuoren huippu. Vain murto-osa yhteenotoista tulee viranomaisten tietoon. Väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa.

Meidän kaikkien on syytä kantaa vastuuta tästä kehityksestä. Suurin haaste ei kuitenkaan ole suvaitsemattomat ihmiset, joita on onneksi vähän.

Ratkaisun avain olemme me - suuri enemmistö. Meidän tulee puolustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta lähimmäistämme ja vastustaa rasismia. Suvaitsevaisuus ei vallitse itsestään, vaan siihen tarvitaan jokaista meistä.

Suomen kansantalouden kehitys on viimeisten vuosien aikana ollut myönteistä, jopa huimaa. Samanaikaisesti hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota työllisyyteen ja se onkin parantunut hyvin.

Me suomalaiset olemme hyödyntäneet osaamistamme ja useilla aloilla siirtyneet jopa tiennäyttäjiksi. Markkinat ovat olleet meille entistä avoimemmat, mutta kilpailu on tullut samalla rajummaksi.

Tärkeä tekijä kilpailukyvyllemme on ollut maamme poliittinen ja sosiaalinen vakaus. Joulukuussa aikaansaatu tulopoliittinen ratkaisu oli tästä hyvä esimerkki.

Taito toimia yhdessä on tehnyt meistä kansakuntana kilpailukykyisen ja auttanut niin yksityisiä ihmisiä kuin yrityksiäkin selviytymään ja menestymään. Meidän pitää olla sitkeitä ja kauaskatseisia.

Hyvistä tuloksista huolimatta Suomella on myös haasteita. Talouskasvu ja hyvinvointi on jaettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

Näin sijoitamme sekä yhteiseen tulevaisuuteemme että kunnioitamme vanhempien sukupolvien perintöä ja ponnisteluja. Se on hyvinvointimme elinehto.

Hyvinvointimme perustekijöitä on myös koulutusjärjestelmämme. Olemme viime vuosina tehneet uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa niin nuorille kuin aikuisille tulevaisuuden edellyttämät tiedot ja taidot.

Esiopetus ja ammattikorkeakoulut ovat näkyvin osa, mutta paljon muutakin on tehty. Tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten nuorten osaaminen matematiikan ja luonnontieteiden alalla on korkeaa kansainvälistä tasoa.

Toisaalta äidinkielen taidoissa on todettu tarvetta kohottaa oppimistuloksia. Äidinkieli on tärkein väline, kun opitaan uutta.

Opetukselle, tieteelle ja tutkimukselle on varattava riittävät voimavarat voidaksemme hyödyntää kansakunnan kaikki kyvyt. Hallituksen ja eduskunnan ponnistelut tämän saavuttamiseksi ansaitsevat täyden tukemme.

Suomalainen on perinteisesti arvostanut työtä ja ahkeruutta. Tämä korostui entisestään viime vuosikymmenen laman ja suurtyöttömyyden aikana. Mahdollisuus tehdä työtä kuuluu hyvään elämään.

Työ ei kuitenkaan jakaudu maassamme oikeudenmukaisesti. Toiset tekevät työtä uupumukseen saakka, kun taas toisilla ei ole riittävästi työtä edes välttämättömän toimeentulonsa turvaamiseksi.

Työttömyyden vähentäminen, työllisyysasteen nostaminen ja työelämän laadun parantaminen ovat edelleenkin yhteiskuntapolitiikkamme keskeisiä tavoitteita.

Työssäjaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ihmisen uupuminen ei tunnu vain työssä, vaan seuraa häntä myös kotiin. Taloudellisuuden ja tehokkuuden ylikorostamisessa ihminen on vaarassa syrjäytyä. Tällaisen kehityksen ei pidä kuulua suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen.

Menestyksestämme saamme kiittää sekä ahkeraa työntekijää että yrittäjää. Yhteiskunnan rakenteita on kehitettävä yrittämistä kannustaviksi. Suurten vientiyritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on tunnettu. Vastaavasti pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä työllisyyden vuoksi.

Toivon, että pystymme rohkaisemaan erityisesti naisia ryhtymään entistä useammin yrittäjiksi. Heidän osaamistaan tarvitaan.

Suomen suhteet naapurimaihimme ovat erinomaiset. Koin tämän voimakkaasti viime vuoden aikana tekemilläni valtio- ja virallisilla vierailuilla. Tunnemme edelleen kuuluvamme pohjoismaiseen perheeseen. Arvomme ovat samanlaiset, vaikka käytännön ratkaisut saattavat vaihdella.

Pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunta-ajattelulle löytyy kansainvälistä kiinnostusta ja meidän kannattaa toimia yhdessä sen edistämiseksi. Baltian maiden ja pohjoismaiden yhteistyö on tiivistynyt. Kaikilla osapuolilla on halu vahvistaa tätä kehitystä.

Viro, Latvia ja Liettua ovat edistyneet hyvin valmistautumisessaan Euroopan unionin jäsenyyteen. Suomi tukee Baltian maita tässä prosessissa.

Suomen ja Venäjän diplomaattisten suhteiden solmimisesta tuli eilen kuluneeksi 80 vuotta. Maidemme väliset suhteet ovat kokeneet erilaisia vaiheita. Totesimme keskusteluissa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa viime viikolla, että maidemme väliset suhteet ovat nyt erinomaiset.

Venäjän merkitys Suomelle tärkeänä kumppanina on säilynyt. Venäjällä on voimakas halu kehittyä eurooppalaisena valtiona. Kehitys Venäjän yhteiskunnan eri osa-alueilla ei ole ollut yhdenmukaista, vaan sekä vauhti että suunta on vaihdellut. Tämä on mielestäni luonnollista nyt, kun tämä suuri maa on uuden etsinnässä.

Vastuu Venäjän kehittymisestä on heillä itsellään, mutta me muut voimme tukea oikeana pitämäämme kehitystä ja helpottaa Venäjän integroitumista muuhun Eurooppaan.

Euroopan unionin jäsenmaiden hallitusten välinen konferenssi saatettiin päätökseen joulukuussa Nizzan huippukokouksessa. Yhteistyön ongelmia ja haasteita on pohdittu varsin avoimesti. Mielestäni on hyvä muistuttaa siitä, että konferenssi onnistui perustavoitteessaan; Euroopan unioni on nyt valmis ottamaan uusia jäseniä vastaan.

Euroopan unionin laajentuminen voi hyvin merkittävällä tavalla lisätä vakautta ja hyvinvointia Euroopassa. Jäsenyysneuvottelut ovat tulossa vaativimpaan vaiheeseensa. Nyt on erittäin tärkeätä, että unioni, sen jäsenvaltiot ja hakijamaat osoittavat halua yhteisen Euroopan rakentamiseen.

Unionin poliittisen ja taloudellisen integraation syventäminen vaatii edelleen paljon työtä. Euroopan unionin menestys voi pitkällä aikavälillä perustua ainoastaan sen kykyyn parantaa ihmisten arkea. Unionin on omalla toiminnallaan hankittava ja säilytettävä kansalaisten tuki ja luottamus.

Ruotsi on tänään vastaanottanut Euroopan unionin puheenjohtajuuden. Haluan ilmaista naapurimaallemme vilpittömän tuen ja menestyksen toivotuksen tässä vaativassa tehtävässä.

Balkanilla on otettu uusi askel rauhan suuntaan. Jugoslavian liittotasavallan presidentin- ja parlamenttivaalit syyskuussa johtivat demokratisoitumisprosessiin, joka jatkui Serbian tasavallan parlamenttivaaleissa joulun alla. Jugoslavian orastava demokratia on edelleen hauras ja sen vahvistaminen vaatii paljon työtä sekä Euroopan unionin että muun kansainvälisen yhteisön tuella.

Syyskuun alussa minulla oli kunnia toimia Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen huippukokouksen puheenjohtajana yhdessä Namibian presidentin kanssa. Kuulimme maailman kansojen edustajien arvioita yhteisestä tulevaisuudestamme.

Suurimpia huolista on edelleen köyhyys. Osalla maailmaa on nyt paremmat elinolosuhteet kuin koskaan aikaisemmin. Miljoonat ihmiset elävät kuitenkin edelleen toivottomassa köyhyydessä.

Vuosituhannen huippukokous asetti maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi köyhyydessä elävien suhteellisen määrän puolittamisen 15 vuodessa. Tähän haasteeseen vastaaminen on mahdollista mutta se vaatii vahvaa maailmanlaajuista yhteisvastuuta.

Samaa vastuuta meidän on osoitettava myös ympäröivästä luonnostamme. Tavoitteita ei saavuteta sanoilla vaan teoilla. Pienilläkin.Toivon tämän olevan mielessä tehdessämme lupauksia alkaneelle vuodelle.

Lopuksi haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää kaikkia kansalaisia lukuisista yhteydenotoista, joita olemme saaneet kuluneen vuoden aikana. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää.

Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta. Tehkäämme vuodesta 2001 aidosti yhteisen vastuun vuosi.


Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2001





  Kuvannut Pertti Manninen
Helsingissä, Jyväskylässä ja Laukaassa
 
 

http://www.nettisanomat.com/
2001/01/04/etusivu.htm

Tekstin kokoa suurennettu 01.01.2020.
 

10 vuotta sitten 06.12.2009.


Viikkosanomat 2009-12-02
Kaiken keskellä aina läsnä!

EU:n kokouskutsu ja Suomen perustuslaki.

Osallistumisasia saa yhä hullunkurisempia argumentteja. Eräs huvittamimmista on se, että kun EU:n puheenjohtajamaa, nyt Ruotsi, lähettää kutsun vain Suomen pääministerille, niin hän sitten vain saa osallistua kokoukseen. Ei kai EU määrää sitä, kuka kokoukseen kustakin maasta osallistuu, kutsu voi mennä väärään osoitteeseen ja väärälle henkilölle, esim eduslunnan puhemies Sauli Niinistölle. Hänkö sitten sinne lähtisi.

Suomea edustetaan ko. kokouksessa Suomen lakien, tässä tapauksessa Suomen perustuslain mukaan. Nyt siis näyttää siltä, että ”päivänselvästi” (oikeusministeri Tuija Braxin lausunto), pääministeri on se, joka sinne kokoukseen kuuluu. Brax ei paljon anna arvoa sille, että tasavallan presidentti Tarja Halonen johtaa perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa (yhteistoiminnassa hallituksen kanssa). Perustuslain EU-pykälä menee tämän pääsäännän yli, on Braxin tulkinta.

Sovelletaan asia liike-elämään: Johtaja on se joka johtaa.

Kyllä minä ainakin nukkuisin paremmin, jos kumppaneistamme ja sidoksistamme eivät päättäisi Nato = ydinase-intolijat pelkästään, vaan olisi joku jarru (mahdollisesti) olemassa. Sama koskee EU:n sotajoukkoja, jotka ovat valmiudessa seikkailuihin.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2009-12-02 klo 12:10.
http://viikkosanomat.fi/2009/12/02/eun-kokouskutsu-ja-suomen-perustuslaki/

Viikkosanomat
sivut http://www.viikkosanomat.fi/
viikkosanomat.html

Blogi http://viikkosanomat.fi


http://www.nettisanomat.com/
2009/12/06/etusivu.htm


10 vuotta sitten 06.12.2009.

6.12.2009. Harmaasta sineen.
Harmaana sumuisena päivänä naakat(?) parveilevat yläpuolellani eestaas. Vaikken Itsenäisyyspäivän juhliin ehtinytkään jäädä, kahvipöydätkin odottivat puolen tunnin päässä, niin lämmin allas ja sauna Peurungassa poistivat päivän ja mielenkin harmauden ja illalla pistin kuvaan päivään sopivaa väriä.


Sarjasta "Harmaasta sineen". Keski-Suomi. Laukaa. Tyvelänniemi. Sunnuntai 2009-12-06 klo 10:06. Pertti Manninen.

http://www.nettisanomat.com/
2009/12/06/etusivu.htm

 

 


Nettisanomat
Viikkosanomat

Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

 

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi  


 

ETUSIVULLE!
Apumiehet.fi - 2020/12/26 - N:o 2328 - Tapanina ajelulla 1.1.2020 alkaen vanhempaakin aika kauaksi taaksepäin vilkuillen. - Kuva. Joosef on ostanut pojalta aasin, jolla lähtee Marian kanssa matkalle. - Epätäydellinen maailma. 25.12.2020 8:00 Puheentunnistus. - Lidl antoi työntekijöilleen joulupäivän vapaaksi. Etusivun ilmoitus. - Kuva. Aattona naakkaparvi tervehtii kulkijaa. - Epätäydellinen maailma. 24.12.2020 17:00. Puheentunnistus. - Aamuhämärän kuva. - 20 vuotta sitten. Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa, eikä joulua. - Joulu. Kokoelmasta RAKASTA. - Muistoja.  "Tähtipojat". Vuonna 1958. - Pekka Haaviston luottamuksesta. - 20 vuotta sitten. Hannu Hautala: Kuvieni synty on edelleen luonnossa.. - Joulukuu 2020. Sotalaivat kalastuksen tukena. - Uhattiinko Ohisaloa? - Paljonko ihminen maata tarvitsee? Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista. - ”Kansa haluaa progressiivisen pääomaveron, Vanhanen torjuu.” .- Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen? Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. - Verkkolehti Viisykkösen juttu. Kansanedustaja Harkimo, tupakkamannekiinista venäläisten mannekiiniksi - Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan. - Maskeista ja välissä hiukan Oodi- arkkitehtien fiaskosta Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! - Sanna Marinin dramaattiset 2 tuntia. - "Pääministeri Sanna Marin luottaa - Saamelaisten kansallispäivä. Arkisto 2007. Yle:n kuvia. - Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky. Asianajajan tekaistu kirje. Pekka Mononen - Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm. - SMILE from MODERN TIMES - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - etusivu - lauantai, tapaninpäivä 26.12.2020 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2328 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2020-12-26 ja 2020-12-28, nettiin 2020-12-28 10:43, linkkejä 2020-12-28.

parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.

 

Takasisulla:
2020. Helmikuu. Suomi voittaa aina?

Ja muita vanhempia kirjoituksia ja kuvia!

Takasivulle!


 

 

Sivun alkuun!

 

Nettisanomat-sivuston rinnakkaissivustona (sivut 07.08.2018 -04.01.2021) nettiin sunnuntaina 2021-01-17.